Kiinteytys on kirosana

Kiinteytystä ei oikesti ole olemassa, ainakaan siinä mielessä kuin siitä lehdissä puhutaan. On vain lihasten kasvua ja rasvanpolttoa. Näistä vain lihaskasvuun voi vaikuttaa jollain tavalla paikallisesti.

Kiinteytyksen juuret

Kiinteytys käsitteenä on saanut lähtönsä markkinoinnista jolla naiskuntoilijoille luotiin mielikuva nopeasti kasvavista miesmäisistä lihaksista.

Kuitenkaan ei ole löytynyt sitä normaalin näköistä naishenkilöä jolle olisi vahingossa kasvanut miesmäiset lihakset pelkällä painoharjoittelulla.

Varoittavat esimerkit kaivetaan usein kisakunnossa olevista huippukehonrakentajista. Heidän ulkonäkönsä ei kuitenkaan ole realistinen koska

  • Lopputulos on vuosien määrätietoisen työn ja uhrausten tulosta (niin hyvässä kuin pahassakin).
  • Kuvat on usein otettu lähellä kisaa jolloin rasvaprosentti on niin alhainen ettei sitä pysty pitämään kuin muutaman viikon vuodessa. Alhainen rasvaprosentti luo aina illuusion lihaksikkaammasta kehosta.
  • Ennen kisaa on useitten päivien ajan manipuloitu kehon nestetasapainoa niin että suurin osa ihonalaisesta nesteestä on poistunut.
  • Valokuvaaja on luonnolisestikin valinnut kuvakulmat ja valaistukset niin että keho näyttää mahdollisimman lihaksikkaalta.

Realistisempia esimerkkejä:

  • Kike Elomaa (ms. Olympia 1989) ja Cory Everson (ms. Olympia 1984 - 1989) kilpailu uran jälkeen.
  • Heini Koivuniemi (Suomen Vahvin Nainen 2001 ja 2003).
  • Fitness kilpailijat mahdollisimman kaukana vuosittaisesta kilpailusta.

Käytännön haitat kiinteytysmyytistä

Kiinteytys on markkinamiesten keksintöä. Sen avulla myydään mm. kaikkea joogaan ja pilatekseen liittyvää, lisäravinteita, ihovoiteita ja erilaisia kiinteytykseen suunnattuja liikuntatunteja. Suurin osa näistä on täysin huijausta ja osa saa jotain tehoa rasvanpoltosta.

Kiinteytyksen varjolla naisia neuvotaan hinkaamassa kymmeniä, joskus satojakin toistoja laitteissa. Tämän hyöty jää pelkän aerobisen kunnon paranemiseen ja liikunnan aikaiseen energiankulutukseen. Kummallakaan ei ole kovin suurta merkitystä ulkonäön tai toiminnallisuuden kannalta koska:

  • Rasitus ei ole tarpeeksi suuri aiheuttamaan lihaskasvua
  • Energian kulutus harjoittelun jälkeen on pieni ja lyhytkestoinen eli energiaa ei optimaalisesti kulu rasvanpolttoon.
  • Vamman riski kasvaa kun sama liikerata toistetaan useita kertoja.

Saman ajan ja energian saa käytettyä huomattavasti tehokkaamminkin.

Lopuksi

Käytännön tavoitteeksi himokuntoilijallekin sopii yleisurheilijat joitten fysiikka on usein myös kuntoilevan naisväestön tavoitteena. Mutta eivät he vietä aikaansa kuntopyörän päällä tai paranna lihaskuntoaan nostelemalla säälittäviä pinkkejä muutaman kilon "käsipainoja".

Voiman hankinnassa ja kehon fysiikan parantamisessa intensiteetti on avain asemassa ja maksimirasitus tulee joko käyttämällä maksimivastusta tai maksiminopeutta.