Ihmiset ovat tavoitelleet hyvää terveyttä ja kuntoa jo ammoisista ajoista lähtien. Muinaiset kreikkalaiset, roomalaiset, egyptiläiset, kiinalaiset, intialaiset....lähes kaikilla mantereilla ja ilmansuunnilla kehittyneet korkeakulttuurit arvostivat ja ymmärsivät kehon ja mielen yhteyden ja erilaisuuden. Eri aikakausina ja toisistaan tietämättä he tekivät samankaltaisia havaintoja liikunnan, elämäntapojen ja ravinnon suhteesta terveyteen ja hyvinvointiin. Lukiessa ja tutkiessa menneiden aikojen viisauksia huomaa ennen pitkää, että kaikki olennainen on jo keksitty ja kaikki tärkeimmät havainnot on jo tehty.
Miten sitten kaikkialla tehtiin samankaltaisia päätelmiä jo näin kauan aikaa sitten? Ehkä luonnollisin selitys on se, että puhuttiinpa sitten henkisestä tai fyysisestä hyvinvoinnista, ovat niitä koskevat luonnonlait universaaleja. Mielen ja ruumin kehittäminen tapahtuu suunnilleen samalla tavalla paikasta ja ajasta riippumatta. Koska terve mieli ja ruumis toimii ja tuntee samankaltaisesti samankaltaisessa ympäristössä ja tilanteessa, ei ole ihme, että jo tuhansia vuosia on tiedetty että määrätynlainen liikunta ja mielen harjoittaminen tarjoaa hyvinvointia, suorituskykyä ja terveyttä. Olemme toki keksineet samaa tarkoittaville asioille eri nimiä, mutta niillä on lähinnä vain kulttuurisidonnainen merkitys.
Sanonta: ei mitään uutta auringon alla on todellakin kun graniittiin hakattu totuus.
Kehoa on harjoitettu erilaisten hengitystekniikkojen ja voimisteluliikkeiden avulla kautta aikojen. Samoja hengitystekniikoita ja voimisteluliikkeitä käytetään edelleen. Joogasta ja muinaisista taistelulajeista säilyneet ja mukautetut harjoitukset ovat luoneet perustan ruumiinkulttuurin harjoittamisella.
Perustuu faktoihin ja vanhoihin oppeihin kehon hallinnasta ja harjoittelusta. Tavoitteena on kehittää oman kehon tuntemusta ja rakentaa kaikkia fyysisiä ominaisuuksia tasapuolisesti terveydelliset seikat ja toimintakyky huomioiden. Harjoittelu kehittää voimaa, nopeutta, notkeutta, ketteryyttä, kestävyytta ja kehon hallintaa. Harjoittelitpa sitten omaksi iloksesi tai jotain tiettyä lajia varten on compact-harjoittelusta sinulle suurta hyötyä.
Voimailulajien harrastajat löytävät itselleen sopivia harjoituksia artikkeleista Compact-voimaharjoittelu, liikkeet 1,2,3,4 lihaskestävyydestä ja hapenottokyvystä kiinnostuneet saavat vinkkejä artikkelista Girya, supercardio.
Käytännön voimaa ja toiminnallisuutta voidaan kehittää vain luonnollisessa ympäristössä. Koska keho on luotu liikkumaan kolmiulotteisessa ympäristössä sitä voidaan harjoittaa tehokkaimmin vapailla liikkeillä (katso Toiminnallinen harjoittelu). Vapaa liike tarkoittaa yksinkertaisesti liikkumista luonnollisessa ympäristössä ilman liikettä ohjaavia tai rajoittavia tekijöitä. Fakta 2
Fyysinen toiminta/suorityskykymme muodostuu seuraavista tekijoistä:
-Motoriikka
* tasapaino
* ketteryys
* intra- ja intermuskulaarinen koordinaatio
-Mobiliteetti
-Rakenne/perimä
-Voima
* nopeusvoima/nopeus
* maksimivoima
* kestovoima/lihaskestävyys
-Kestävyys
* peruskestävyys
* vauhtikestävyys
* maksimikestävyys
* nopeuskestävyys
Eri ominaisuudet ovat enemmän tai vähemmän sidoksissa toisiinsa. Esim. hyvä yleiskunto edesauttaa voiman kehittymistä ja palautumista. Harjoittelun kohdentamisella voidaan keskittyä kehittämään määrätynlaisia ominaisuuksia.
Liittyy voimaan ja vastavoimaan, tasapainoon. Mitä reunenpaan harjoittelun keskipiste sijoittuu, sitä enemmän heikkoja lenkkejä syntyy. Vastaavasti mitä keskemmälle harjoittelumme painopiste kokonaisuudessaan sijoittuu sitä toimintakykyisenpia, vahvempia ja kestävämpiä meistä tulee. Ketju on vain niin vahva kun sen heikoin lenkki.
Voima ei ole suoraa verrannollinen lihaskokoon. Normaalioloissa lihaksista saadaan irti vain pieni osa niiden todellisesta voimasta (noin 20-30 %). Keho on täynnä erilaisia varaventtiilejä ja rajoittimia joilla se pyrkii suojelemaan meitä. Jokainen meistä on varmaan joskus kuullut uskomattomia tarinoita joissa esim. äiti on nostanut auton loukkaantuneen lapsensa päältä. Näissä tilanteissa rikkoutuvat kaikki rajoittimet ja suojamakenismit. Keho pumppautuu täyteen hormoneita ja irroittaa kaiken kapasiteettinsa piittaamatta siitä mitä seuraavaksi tapahtuu. On sanomattakin selvää että tämänkaltainen tila ei ole normaalioloissa toivottava. Se on kuitenkin osoitus siitä mihin keho kykenee ja mistä voima on peräisin. Psyyke ja hermostolliset tekijät määräävät sen kuinka iso osa voimakapasiteetista on käytössä.
Harjoittelua muuttamalla hermostoa voidaan kehittää niin että lihakset pystyvät supistumaan voimakkaammin. Joissain tapauksissa kehon paino ja lihaskoko voivat vähentyä suhteellisen voiman ja jopa absoluuttuisen voiman kasvaessa. Suhteellinen voima on liikkumisemme kannalta tärkeintä. Tässä mielessä voiman kehittäminen on optimaalista silloin kun voimaa voidaan kasvattaa lihaskasvun ja / tai painonnousun pysyessä minimaalisena (siis täysin päinvastoin kuin kehonrakennuksessa).
Mitä paremmin motoriset ominaisuudet ovat kehittyneet sitä monipuolisemmin voimaa voidaan käyttää.
Compact-harjoittelu perustuu yllämainittuihin kiistattomiin faktoihin, ei mihinkään muuhun.
Yleinen epävarmuus harjoittelun suhteen syntyy tiedon ristiriitaisuudeta. Yksi sanoo sitä, toinen tätä ja kolmas sitä sun tätä. Uskoako häntä joka on sonninkokoinen vai häntä jolla on tutkinto takanaan? Vai häntä jota muut arvostavat...jne. Eipä ole ihme jos pää menee sekaisin. Jos hölinän ja hälinän sijaan tarkkailisimme tosiasioita olisivat asiat huomattavasti selkeämpiä.
Edellisiin faktoihin nojaten voidaan todeta:
Meillä jokaisella on käytössään maailman hienoin harjoittelulaite, oma kehomme. Parhaat harjoitteluvälineet ovat sellaisia joiden kautta opimme käyttämään kehoamme.